{"id":142,"date":"2023-10-25T09:00:45","date_gmt":"2023-10-25T06:00:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/?p=142"},"modified":"2024-11-29T15:47:08","modified_gmt":"2024-11-29T13:47:08","slug":"reaktor-hello-world-satelliitti-paloi-maan-ilmakehassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/2023\/10\/25\/reaktor-hello-world-satelliitti-paloi-maan-ilmakehassa\/","title":{"rendered":"Reaktor Hello World -satelliitti paloi Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Reaktor Hello World -satelliitti paloi Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Ennusteiden mukaan Reaktor Hello World -satelliitin odotettiin tulevan Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n joskus lokakuun lopussa. Aikaikkuna vaihteli 20.-26. p\u00e4ivien aikaskaalalla ja lopullisesti satelliitti lakkasi toimimasta 22.\/23.10. hujakoilla.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tarkkaa ilmakeh\u00e4\u00e4n saapumisaikaa, ts. tippumista, ei voida m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ilman tutkahavaintoja, mutta viimeiset telemeteriatiedot satelliitti l\u00e4hetti 21.10. ja parinkin ennustelaskelman mukaan satelliitti olisi lopullisesti palanut Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4 22.\/23.10. Voidaan kuitenkin sanoa varmuudella, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoitushetkell\u00e4 satelliitti on palanut ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Koska kyseess\u00e4 oli hyvin pieni satelliitti, ei siit\u00e4 ole iskeytynyt Maan pinnalle mit\u00e4\u00e4n palasia, mutta hieno \u201ct\u00e4hdenlento\u201d siit\u00e4 kuitenkin on voitu havaita onnekkaimpien toimesta. Tarkempi tippumisajankohta voi varmistua, jos satelliitista saadaan aivan loppuajan havaintoja (tutka yms.)<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmatieteen laitoksella seurattiin my\u00f6s ahkerasti Reaktor Hello Worldin Maahan palaamista. Meill\u00e4 tehtiin jopa omia ennusteita, jotka olivat aika hyvin linjassa kansainv\u00e4listen ennusteiden ja lopullisen ilmakeh\u00e4\u00e4n palaamisen ajankohdan kanssa. T\u00e4m\u00e4 olikin hyv\u00e4\u00e4 valmistautumista kansallisen avaruustilannekuvakeskuksen toimintojen aloittamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Virallisesti Reaktor Hello World oli ensimm\u00e4inen suomalainen satelliitti, joka tippui Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n. Joissakin yhteyksiss\u00e4 jo alas tullut Aalto-2 mainitaan suomalaisena satelliittina, mutta kuten asiantuntijat netiss\u00e4 huomauttivat, oli kyseinen satelliitti Belgian avaruusesinerekisteriss\u00e4. T\u00e4ten sit\u00e4 ei virallisesti lueta suomalaiseksi, vaikka toki sen kaikki operointi ja valmistus tehtiin Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Reaktor Hello World ei tosin ollut ensimm\u00e4inen avaruusesine (jolla tarkoitetaan kaikkia avaruuteen l\u00e4hetettyj\u00e4 laitteita, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n satelliitteja), joka paloi Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Arkistoista l\u00f6ytyy mm. Mars-96:n mukana matalalle kiertoradalle p\u00e4\u00e4sseet suomalaista alkuper\u00e4\u00e4 olevat mittalaitteet ja avaruusteknologia. Kuten historiasta tiet\u00e4v\u00e4t tiet\u00e4\u00e4, ei Mars-96 koskaan p\u00e4\u00e4ssyt l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n Marsia, vaan ep\u00e4onnistuneen laukaisun seurauksena se paloi Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta, mukana ollut suomalainen teknologia saavutti virallisen avaruuden rajan, joten voidaan sanoa, ett\u00e4 laitteet k\u00e4v\u00e4isiv\u00e4t avaruudessa. Toki on muitakin ep\u00e4onnistuneita laukaisuja yms., joiden mukana on ollut suomalaista avaruustekniikkaa, mutta ei niist\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Reaktor Hello World -satelliitti paloi Maan ilmakeh\u00e4ss\u00e4 Ennusteiden mukaan Reaktor Hello World -satelliitin odotettiin tulevan Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n joskus lokakuun lopussa. Aikaikkuna vaihteli 20.-26. p\u00e4ivien aikaskaalalla ja lopullisesti satelliitti lakkasi toimimasta 22.\/23.10. hujakoilla. Tarkkaa ilmakeh\u00e4\u00e4n saapumisaikaa, ts. tippumista, ei voida m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ilman tutkahavaintoja, mutta viimeiset telemeteriatiedot satelliitti l\u00e4hetti 21.10. ja parinkin ennustelaskelman mukaan satelliitti olisi lopullisesti [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":110,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-142","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-reentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=142"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":227,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/142\/revisions\/227"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=142"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=142"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.avaruustilanne.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=142"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}